Vihdoin ja viimein sain aikaseksi tulla tänne kirjottelemaan. Eli tän postauksen aiheena olis nyt sitten ne viikko sitten olleet Street SM 2013 -kilpailut, jotka oli siis Oulussa tänä vuonna. Karsinnat tonne Ouluun oli Vaasassa ja Helsingissä ja molemmista kaupungeista pääsi 7 joukkuetta jatkoon ja me päästiin siis Helsingistä "pienryhmä aikuiset" sarjassa! Pelkkä jatkoon pääsy paikka oli jo meille iso voitto, koska taso kovenee vuosi vuodelta. Ei oltais ikinä uskottu, että edes se saatais! Alettiin sitten heti työstämään meijän pienryhmä koreografiaa ja siitä tuli paljon paljon parempi kuin karsinnoissa olevasta.
Noh itse reissu Ouluun starttasi siis viikko sitten perjantaina, jolloin oli myös se Justin Bieberin keikka. Kun ootettiin bussia Helsingissä, niin joka toisella tytöllä luki naamassa JB ja harmitus alko nousemaan, kun se jouduttiin missata! Noh 9h bussimatka starttas vasta 4 aikaan ja meillä meni varmaan tunti päästä pelkästään Helsingistä pois. Bussimatka meni hitaasti ja tylsästi aina varmaan tunnin välein pysähdellen eri ABC huoltoasemilla. Oltiin vasta kahden aikaan yöllä perillä ja ruvettiin laskea montako tuntia meillä on aikaa nukkua, kun lauantaina meillä alko kisat heti 9 aikaan aamulla ja kisapaikalla piti olla viimeistään 8 aikaan. Noh nukkuma-aikaa jäi sellaset 4h ja lievä epätoivo alko tuntumaan. Ei oltu syöty ollenkaan lämmintä ruokaakaan sinä päivänä, eikä meillä ollu mitään aamupaloja seuraavaksi aamuksi kun yövyttiin leirintäalueen mökeissä.
Lauantai aamuna herätyskello soi sitten joskus 6 aikaan aamulla ja ajateltiin, että tästä päivästä ei kyllä tuu yhtään mitään. Kaikki oli super väsyneitä, kaikki paikat jumissa bussissa istumisen takia, ja nälkä oli sairaan kova. Noh ei auttanut valitus, vaan lähettiin kohti Oulun kisahallia.
9 aamulla starttas siis pienryhmä aikuiset semifinaali, jossa kaksi ryhmää tanssi samaan aikaan lavalla tuntemattomaan musiikkiin! Me yritettiin tsempata mahollisimman paljon lavan takana ja miettiä, että nyt vedetään täysillä! Oma vuoro oli heti kolmantena ja mua ei jännittäny oikeestaan yhtään. Olin niin väsyny, etten edes oikeen ymmärtäny, että " nyt on näytön paikka". Täysillä yritin kuitenkin oman suorituksen vetää, mutta tuntui kuitenkin, että parempaan olis vielä pystynyt. Heti oman vedon jälkeen kyseltiin toisiltamme, että " miten meni " ja kaikki sano suoraan, että huonosti, ja siltä mustakin tuntui. Oltiin jo varauduttu, että finaaliin ei päästä, koska sinne pääsee vaan 6 ryhmää, taso oli tosi kova, ja meijän veto meni huonosti. Oltiin varattu jo illaksi leffat ja sovittiin, että lähetään ajoissa pois kisoista, että ehitään käydä yhessä syömässä ja leffassa.
Noh sitten siinä hetken masisteltiin huonosti mennyttä vetoa, kunnes eräs toinen ryhmä sanoo meille, että " onnea ". Mulla kävi heti ekana mielessä, että joo tää on tätä sarkasmia...Kysyttiin kuitenkin heti, että "mistä muka?" ja ne vastas, että pääsitte finaaliin. Oltiin ihan, että ei oo mahollista, ketä te luulette että me ollaan ja ne sano, että " joojoo Scratch ". Voi sitä ilon määrää siinä vaiheessa :D Oltiin taas askel enemmän voitettu ittemme, mitä oltais voitu ikinä luulla.
Finaalit oli vasta 6 aikaa illalla, joten meillä oli paljon aikaa kerätä voimia ja hioa vielä koreografiaa, ja niin me tehtiin! Kun finaalit alko, niin päätettiin, että ihan sama vaikka tullaan kuudenneksi, sekin on jo paras saavutus mitä ollaan koskaan tavotettu (oltiin viime vuonna seittemänsiä). Ajateltiin kuitenkin, että nyt oikeesti jokainen vetää niin täysiä, että ei pysty kävellä vedon jälkeen ja kaikille jää hyvä fiilis, koska se on tärkeintä. Noh meidän vuoro oli vikana ja ehittiin kuunnella musan tempo muutamaan kertaan. Jännittys ennen omaa vuoroa oli ihan sairaan kova ja ravattiin vessassa viimesiin minuutteihin asti...haha. Sitten tuli meijän vuoro ja vaikka törmättiinkin annan kanssa vähän nolosti, niin mulle ja meijän koko ryhmälle jäi vedosta tosi hyvä fiilis, eli mission completed!!
Heti meijän vedon jälkeen, tuli sijotuksien kertominen, joka menee siis sillä tyylillä, että kaikki joukkueet nousee yks kerrallaan ja tuomarit sitten nostaa lapun mille sijalle haluu kyseisen ryhmän sijottaa eli 1-6. Kaikille ryhmille sijotukset jakautu aika sekavasti paitsi tietenkin yhdelle ryhmälle, jotka on aina vaan hallitsevia suomen mestareita, eli Rare Function. Ne sai ainakin 4 ykköstä mikä tarkotti Suomen mestaruuden voittoa. Kun meijän vuoro tuli, meijän pisteet jakautu aika sekavasti ja ei tiedetty yhtään mikä sijoitus voitaisiin saada. Oltiin kuitenkin, että ihan sama mikä sieltä tulee, koska siihen 6 sijaan olisin ollu ihan täysin tyytyväinen. Meijän valmentaja tuli kuitenkin sanomaan, että kun se nopeesti laski niin ollaan nelosia tai viidensiä, oltiin ihan että ei saakeli !!!! happy days !!!
Palkintojen jaot oli vasta ihan vikana illalla ja me oltiin asennoitu ittemme 5 sijalle, koska ajateltiin, että ei sitä neljättä sijaa tule, ja jos toivotaan sitä, niin petytään kuitenkin vähän. Noh sitten oli vuorossa pienryhmien palkintojen jako ja käveltiin sinne ihan chillisti hakemaan se 5 sija. Se joka juonsi koko kisat alotti, että " kuudentena plaaplaa " en muista siis ryhmien nimiä. Sitten tuli " viidentenä plaaplaa" oltiin ihan, että WTF ollaan neljäsiä mitä ihmettä. Noh sitten tuli " neljäntenä plaaplaa" ja katottiin toisiamme tyyliin" UNIVERSUMIN ISOIN WTF" ja katoin sata kertaa ympärilleni, että montako ryhmää tässä muka on enään jäljellä. Sitten se juontaja sano, että " kolmantena SCRATCH". Koko kisahalli joutu varmaan laittaa korvatulpat sen kiljunnan takia. Ei oltais iki iki iki maailmassa osattu ajatella, että me voidaan sijottua Suomen top 3 kärkeen. Siis ihan hullua. Mun mielestä siellä oli meitä miljoona kertaa parempia ryhmiä, joten tuomareilla on varmaan tullut vaan joku mielenhäiriö, mutta ihan kivahan vaan, jos sellanen tuli!!! Ollaan kuitenkin treenattu melkeen samalla kokoonpanolla varmaan 6? vuotta ja ei oikeen koskaan olla pärjätty niin hyvin missään. Parina viime vuotena meillä on kuitenkin ollu ehkä ihanin valmentaja, joka selvästi osaa hommansa, ja kaikki kiitoshan siis kuuluu Kaisa Niemiselle ♥
Täytyy kyllä myös sanoa, että Justin Bieberin keikalle pääsy ei haittaa enään yhtään. Bussissa soitettiin meinaan kavereille, jotka siellä oli ja kun ne laitto kaiuttimen ja kuultiin justinin laulavan " as long as you love me " kaiuttimen välityksellä niin se riitti mulle!
Koko viime viikonloppu oli yhtä tunteiden vuoristorataa, epätoivosta-onnistumisiin ja niiden kautta yks varmasti pitkään muistuva viikonloppu. Tapasin uusia ihmisiä ja sain niin paljon uutta motivaatiota ja inspiraatiota muilta ryhmiltä taas tanssimiseen. En osaa sanoin kuvailla kuinka epätodellista toi kolmanneksi tulo oli ja on vieläkin, mutta ihanaa, kun voidaan kerrankin olla ylpeä jostain saavutuksesta. Scratch jyrää!! ♥
Huh mikä romaani...nyt niitä kuvia...joita on paljon ja suurin osa Ninnin ottamia, koska sillä oli hienoja kuvia :)
♥ ♥ ♥
Mulla meni varmaan 4h tehdä tätä postausta...kone kaatui 2 kertaa ja kuvien latauksessa meni ainakin tunti. Huhhuh tätä tekniikan epätoimivuutta :D
Mutta oliko teistä kukaan muu kisailemassa tuolla tai kattelemassa kisoja? :) Olis kiva tietää jos teistä löytyis kanssa street tanssijoita!
Mulla on hirveen monta postaus ideaa teille rästissä, mutta niin vähän aikaa niitä toteutella, koska mulla alkaa työtkin jo tässä kuussa. Huomenna eka kunnon duunipäivä..saa nähä miten se menee! Tästä lisää kuitenkin siis myöhemmin ja muista elämän kuulumisista :) Paljon on taas kerennyt viikossa tapahtumaan, mutta tuun postailemaan heti kun kerkeen niin kaikkea kivaa, mutta siihen saakka tsemppiä tulevaan viikkoon kaikille ♥
